Ihmiset ovat kiistatta maapallomme älykkäimpiä, tai ainakin parhaiten älyään hyödyntäviä olentoja. Evoluution kannalta yksi tärkein ominaisuutemme on peukalon käyttötaito. Jos tämä ominaisuus ja siten työkalujen käyttö, olisi mahdollista muille eläimille, kuka tietää mitä kaikkea ne olisivatkaan keksineet. Ideoista voimme kiittää hyvää kykyämme ymmärtää, havainnoida ympäristöä ja siirtää tietoa sukupolvelta toiselle. Älykkyys ja rohkeus tuottavat ideoita, joista myöhemmin voi jalostaa keksintöjä.

Juuri ideat ja keksinnöt ovat ihmiskunnan evoluution ja menestymisen kannalta varsinaisia kulmakiviä. Tärkeimmät keksinnöt siirtyvät eteenpäin ja kehittyvät. Näin tänä päivänä meillä on käytössä keksintöjä, jotka jo esi-isämme kehittivät ja ottivat käyttöön. Osa näistä on ollut ihmisten selviytymisen ja ihmiskunnan kehittymisen kannalta ratkaisevan tärkeitä, kuten tuli, pyörä ja eri rokotukset.

Mikä on idea?

Idealla tarkoitetaan ajatusta tai äkillistä tajuamista, joka hyvin usein liittyy keksimiseen tai voi osin tarkoittaa samaa. Idea on oivallus. Se voi olla äkkinäinen kyky nähdä asiat uudella tavalla tai halu kehittää jotain toimintamallia, asiaa tai prosessia uudelleen erilailla. Niin sanottu ”Ahaa” -hetki siis!

Ihmiset puhuvat usein idearikkaudesta ja ideat onkin yhdistetty luovuuteen. Ollakseen luova tarvitsee aina jonkun idean ja usein inspiraatiota luovuuteensa. Monet luovilla aloilla työskentelevät ihmiset ovat hyvin idearikkaita – ja käyttävät tätä luovuutensa pohjana. Esimerkiksi taiteilijat saavat ideoita ja luovat uutta. Silti heidän teoksensa eivät ole keksintöjä, jos niissä hyödynnetään jo olemassa olevia tekniikoita, värejä ja niin edelleen. Idearikkaus ja maalaustaito muuttuisivat keksinnöksi, jos taiteilija keksisi uuden merkittävän maalausvälineen, väriaineen tai tekniikan.

Mikä on keksintö?

Keksinnöllä tarkoitetaan uutta, innovatiivista ja toimivaa, ratkaisua olemassa olevaan ongelmaan – oli ratkaisu sitten käytännön laite, esine, toimintatapa tai prosessi tai uusi tekniikka. Keksinnöt lähtevät ideasta ja halusta kehittää uutta, tai kehittää jo olemassa olevaa paremmin toimivaksi. He näkivät tarpeen, jollekin palvelulle tai toiminnolle ja koska sellaista ei vielä ollut olemassa, he ideoivat sellaisen – keksintö on syntynyt.

Jatkuva kehitys on tärkeää kaikilla aloilla mutta erityisesti lääketieteen alalla keksinnöt voivat pelastaa ihmisten henkiä. Uusia keksintöjä lääketieteen alalla ovat muun muassa uudet hoitokeinot, lääkkeet ja rokotteet. Erityisesti lääketieteelliseen tutkimukseen panostetaan maailmanlaajuisesti valtavat määrät rahaa. Osa tutkimuksista ja tuotekehityksestä toteutetaan nimekkäissä yliopistoissa, joissa tietoa on perinteisesti siirretty eteenpäin samalla uusia keksintöjä ja käytäntöjä soveltaen ja löytäen.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kehitettiin hiljattain mahassa sulava mikrosiru, joka voidaan liittää potilaan ottamiin lääkkeisiin. Kun pilleri saavuttaa mahalaukun, sen hapot aktivoivat pillerin sirun, joka lähettää tietoja omaisten tai lääkärin puhelimeen ja varmistaa näin, että määrätty lääkitys on otettu oikeana aikana. Toistaiseksi keksintöä on tarkoitus käyttää vain dementiapotilaisiin, mutta kuka tietää mitä tietoja lääkäri meistä saa sovelluksen kautta tulevaisuudessa. Tämä on kuitenkin vain yksi esimerkki lääketieteen harppauksista tekniikan kehittyessä.

Keksintöjen luominen vaatii rohkeutta

Moni ihminen voi olla idearikas ja saada erilaisia innovatiivisiakin ajatuksia mieleensä. Sen sijaan kaikki eivät uskalla tai kykene laittaa ideaansa käytäntöön tai jalostaa sitä lisää. Idean jalostaminen vaatii rohkeutta ja itsekritiikkiä, aikaa ja usein myös rahaa. Lisäksi se vaatii taitoa hyväksyä kun on väärässä tai kun idea on huono. Joskus toimivan keksinnön keksimiseen tarvitaan kymmenen tai jopa satoja epäonnistuneita yrityksiä. Keksijän erottaa ideoijasta pitkäjänteisyys, periksi antamattomuus ja kova työ.

Ideoijan ja keksijän ei kuitenkaan aina tarvitse olla sama henkilö. Useat hyödylliset keksinnöt ovat syntyneet jonkun toisen jo luomasta ideasta, sitä kehittelemällä. Usein asioiden ratkaisuun vaaditaan useampi näkökulma ja juuri niitä on tarjolla kun useampi ideoija ja keksijä yrittää saada ratkaisun samaan pulmaan. Kenenkään ei odoteta olevan seppä syntyessään, vaan parhaat keksinnöt syntyvätkin usein ajan saatossa useiden nerokkaiden mielten jo mutustelemana.

Keksintöjen ja ideoiden suojaus

Keksinnöt voi suojata patentilla eli toisin sanoen patentoida keksinnön tai tuotteen ja saada sen määräajaksi käyttöönsä yksinoikeudella. Keksijät saavat keksintönsä omiin nimiinsä. Sen sijaan ideoita on vaikeampi suojata ja myöhemmin todistaa oikeiksi, ellei ideoita ole todistetusti kirjattu ylös.

Useimmissa maissa keksintöjä arvostetaan ja niiden tärkeys tunnetaan yhteiskuntien eteenpäin potkijoina. Suomeen, monen muun maan tapaan, on perustettu keksijöiden arvostusta ylläpitävä ja uusiin keksintöihin ja osaamiseen keskittyvä Keksintösäätiö. Säätiöt keskittyvät yksityisen henkilökeksijöiden lisäksi myös korkeakouluihin ja työsuhdekeksijöihin. Säätiö on tukenut toimintansa aloitettuaan, vuodesta 1971 lähtien, tuhansien keksintöjen kehitystä keksintöapurahalla, jonka suuruus vaihtelee paljon hankekohtaisesti. Keksintösäätiö panostaa positiiviseen viestimiseen ja keksintöjen arvostukseen yhteiskunnassamme.

Monet alat ovat ottaneet toisistaan oppia ja usein eri alojen asiantuntijoita samaan pöytään laittamalla onkin syntynyt luovia ideoita, joista voi jalostaa todellisia keksintöjä. Tällaista keksintöyhteistyötä puoltaa myös Suomen Keksintösäätiö.