Saamme kiittää naisia monista oman aikansa mullistavista ja edelleen nykyelämää helpottavista keksinnöistä. 1800- ja 1900-lukujen naiskeksijät olivat paitsi oman aikansa edelläkävijöitä, myös rohkeita uranuurtajia, sillä naiskeksijän oli tehtävä roppakaupalla töitä saadakseen samanlaista tunnustusta ja arvostusta kuin mieskollegansa.

Kaikki meistä tuntevat Marie Curien, mutta oletko kuullut Grace Hopperista tai Stephanie Kwolekista? Jatka lukemista niin tulet tuntemaan heidät ja heidän keksintönsä!

Ada Lovelace, maailman ensimmäinen koodari 1800-luvulta

Runoilija Lordi Byronin tytär Ada Lovelace (1815-1852) tunnetaan maailman ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana. Lovelace kirjoitti maailman ensimmäiset julkaistut, laskukoneella laskettavat algoritmit. Hän teki sen aikana jolloin tietokoneita ei ollut vielä edes keksitty. Kirjoittaessaan algoritmit Lovelace avusti ystäväänsä Charles Babbagea kehittelyssä olevan laskentakoneen kanssa. Lovelace myös ymmärsi Babbagen koneen potentiaalin käsitellä muutakin kuin vain matematiikkaa, ja keksikin ensimmäisenä idean ‘operaatioiden koneesta’ eli tutummin tietokoneesta. Vaikka Charles Babbage onkin saanut kunnian varhaisen tietokoneen keksimisestä, sen kehittelyvaiheen luovaa prosessia johti Ada Lovelace. Lovelace eli paljon aikaansa edellä. Hänen kunniakseen nimettiin uusi Ada Lovelace -ohjelmistokieli vuonna 1978.

Maria Beasley – Pelastuslautta

Maria Beasley (1865-1904) oli työteliäs amerikkalainen keksijä, jonka kuuluisin keksintö on pelastuslautta. Keksintö patentoitiin vuonna 1882. Beasleyn pelastuslauttoja käytettiin mm. Titanicilla.

Josephine Garis Cochrane – Tiskikone

Leskirouva Josephine Garis Cochrane (1839-1913) sai tarpeekseen tiskatessa rikkoutuneista posliiniastioista. Niinpä keksijäsuvussa varttunut Cochrane syventyi parantelemaan vuonna 1850 patentoitua astianpesukonetta, joka ei kuitenkaan puhdistanut astioita kunnolla. Josephine Cochranen kehittelemä, toimiva astianpesukone sai patentin vuonna 1886. Se oli maailman ensimmäinen painevedellä toimiva tiskikone. Cochrane myös aloitti astianpesukoneiden kaupallisen tuotannon ennen kuolemaansa.

Marie Curie – Radioaktiivisuus, radium ja polonium

Marie Curie (1867-1934) on puolalaissyntyinen radiumin keksijä, fyysikko ja kemisti. Marie Curie keksi radioaktiivisuuden yhdessä miehensä Pierre Curien ja fyysikko Henri Becquerellin kanssa. Kolmikko palkittiin keksinnöstään vuonna 1903 fysiikan Nobelilla. Radiumin ja poloniumin keksimisestä Marie Curie palkittiin kemian Nobel-palkinnolla vuonna 1911. Curie altistui uransa aikana säteilylle, joka aiheutti hänen kuolemansa vuonna 1934. Curien nimi elää edelleen: Curie on aineen radioaktiivisuutta kuvaava yksikkö.

Mary Anderson – Tuulilasinpyyhkijät

Mary Anderson (1866-1953) oli yhdysvaltalainen keksijä joka kehitteli ensimmäiset vipuun perustuvat tuulilasinpyyhkijät. Anderson sai idean keksinnölleen matkustaessaan talvisessa New Yorkissa, jossa hän huomasi miten autoilijat joutuivat yhtenään pysähtymään ja menemään ulos autosta puhdistaakseen lumeen ja räntään peittyviä tuulilasejaan. Hän kehitteli kumilastoista tehdyt pyyhkimet, jotka oli mahdollista käynnistää ja sammuttaa auton sisältä. Anderson sai patentin keksinnölleen 1903, mutta isot autonvalmistajat lisäsivät pyyhkijät osaksi autojen vakiovarustusta vasta 1920-luvulta eteenpäin.

Alice Parker – Keskuslämmitys

Alice Parker suunnitteli järjestelmän jonka avulla lämpö saatiin ohjattua ympäri taloa, eikä montaa erillistä lämmityslaitetta enää tarvittu. Keksintö patentoitiin 1919. Parkerin elämästä tiedetään hyvin vähän, mutta häntä on meidän suomalaistenkin kiittäminen siitä että kotona on lämmin pakkasen paukkuessa ulkona!

Caresse Crosby – Rintaliivit

Caresse Crosby (s. Mary Phelps Jacob, 1891-1970) keksi modernit rintaliivit. Jacob inhosi korsettien kuristavaa otetta ja päätti kokeilla jotain paljon mukavampaa ja pehmeämpää. Hän teki modernien rintaliivien prototyypin kahdesta silkkiliinasta ja nauhasta. Pian pyyntöjä samanlaisista rintaliiveistä alkoi sataa Crosbylle hänen ystäviltään ja tuttaviltaan, ja hän aloitti niiden myynnin. Crosby patentoi keksintönsä vuonna 1914.

Grace Hopper – Tietokone ja tietokoneohjelma

Amerikkalainen Grace Hopper (1906–1992) suunnitteli yhdessä Howard Aikenin kanssa Harvardin Mark I -tietokoneen ja kehitti yhden maailman ensimmäisistä ohjelmointikielistä, COBOLin. Ohjelmointikieli syntyi siitä, kun Hopper oli turhautunut aikansa tietokoneiden toimimiseen nollien ja ykkösten numerosarjoilla. Jos yksikin numero meni väärin, kone pysähtyi. Hopper kehitteli aakkosiin perustuvan ohjelmointikielen tehdäkseen prosessista nopeamman ja helpomman.

Maiju Gebhard – Astiankuivauskaappi

Suomalainen Maiju Gebhard (1896-1986) kehitteli meille kaikille niin tutun astiankuivauskaapin, josta pestyjen astioiden vesi voi tippua ritilöiden läpi suoraan alla olevaan tiskialtaaseen. Gebhard teki keksinnön vuosina 1944-1945. Astiankuivauskaappien valmistus aloitettiin vuonna 1948, vaikka se ei lyönytkään läpi muualla maailmassa.

Stephanie Kwolek – Kevlar-kuitu

Stephanie Kwolek (1923-2014) oli yhdysvaltalainen kemisti. Kevlar on synteettinen ja kevyt kuitu, jota käytetään esimerkiksi poliisien ja sotilaiden suojavarustuksessa, lentokoneiden osissa ja kypärissä. Kowlek kehitteli vallankumouksellisen Kevlarin 60-luvulla alun perin autonrenkaissa käytettäväksi, mutta viisi kertaa terästä vahvempi kuitu sopikin paremmin käytettäväksi erilaisissa suojavarusteissa. Kwolekin keksintö on pelastanut ja pelastaa vuosittain lukuisia ihmishenkiä.

Marie Van Brittan Brown – Valvontakamera

Marie Van Brittan Brown (1922-1999) patentoi maailman ensimmäisen valvontajärjestelmän vuonna 1969. Van Brittan Brown oli huolissaan New Yorkin turvallisuustilanteesta, ja kehitteli miehensä Albert Brownin kanssa valvontajärjestelmän poliisien työtä helpottamaan. Suljetussa järjestelmässä useat valvontakamerat lähettävät signaalin suoraan tv-näytölle.

Shirley Jackson – Televiestintä

Tohtori Shirley Jacksonin (1946-) 70- ja 80-luvuilla tekemä tutkimustyö on mahdollistanut mm. faksikoneen, näppäinpuhelimen, optisen kaapelin, aurinkopaneelin, soitonkoputuksen ja soittajan tunnistamiseen tarvittavan teknologian kehittämisen.

Ann Tsukamoto – Kantasolun eristämisprosessi

Ann Tsukamoto (1953-) on kantasolun eristämisprosessin keksijä. Keksintö patentoitiin vuonna 1991, ja sillä on ollut suuri merkitys syöpätutkimukselle: Se auttaa mm. syöpäpotilaiden verenkierron ymmärtämisessä. Tsukamoton tiimin löydökset voivat johtaa lopulta jopa syövän parantavien hoitokeinojen löytymiseen.