Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Itsenäisyyden juhlavuonna on hyvä muistella myös merkittäviä suomalaisia keksintöjä, joista voimme kaikki olla ylpeitä. Listaamme tässä kymmenen merkittävintä keksintöä, jotka on tehty Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana:

Tekstiviestit

Suomalaista Matti Makkosta on tituleerattu tekstiviestien ‘isäksi’. Makkonen toimi järjestelmäsuunnittelijana Posti- ja Telelaitoksella, jossa hän kehitteli kollegojensa kanssa tulevaisuuden matkapuhelinjärjestelmiä. Makkonen esitti idean tekstiviesteistä tiimilleen Kööpenhaminalaisessa pizzeriassa vuonna 1984, josta alkoi tekstiviestien käytön tutkiminen matkapuhelimissa Posti- ja Telelaitoksella. Tekstiviestit sisältäneet GSM-palvelut, joiden johdossa Makkonen oli, avattiin 1990-luvun alussa.

Tekstiviestien suuri suosio löi kaikki ällikällä – teknologiaintoilijoiden ajanvietteeksi kuviteltujen tekstiviestien määrä kasvoi räjähdysmäisesti, ja varsinkin nuoret ottivat viestit ahkeraan käyttöön. Tekstiviestit mahdollistivat viestin lähetyksen riippumatta ajasta ja paikasta, ilman että lähiympäristö sitä edes välttämättä huomasi.

Matti Makkonen itse vähättelee rooliaan tekstiviestien keksijänä, sillä samankaltaista kehittelyä matkapuhelinviestinnän saralla tapahtui samaan aikaan Saksassa. Vaatimaton Makkonen ei koskaan patentoinut keksintöään. Ilman Helsingin Sanomien ahkeraa tutkivaa toimittajaa, joka julkaisi koko tarinan Makkosen osuudesta tekstiviestien keksijänä vuonna 2002, ei suurempi yleisö olisi kuullut Matti Makkosesta laisinkaan. The Economist-lehti palkitsi Makkosen vuonna 2008 (The Economist’s Computing & Telecommunication Award).

Ksylitoli

Ksylitolin käyttö on suuri ja ensimmäinen suomalaisen elintarviketeollisuuden maailmanmaineeseen yltänyt keksintö. Vaikka ksylitolin esiintyminen luonnossa oli jo todettu aiemmin, Suomessa kehiteltiin ensimmäisenä tapa valmistaa ksylitolia teollisesti. Vuonna 1975 markkinoille tullut Xylitol-Jenkki oli maailman ensimmäinen ksylitolipurukumi, vaikka Yhdysvalloissa ksylitoli ilmestyikin kauppoihin melko samanaikaisesti.

Ksylitoli on makeutusaine, jota esiintyy luonnossa sekä voidaan valmistaa teollisesti koivun kuituaineesta ja se tunnetaan myös koivusokerina. Suomen Hammaslääkäriliiton mukaan ksylitoli ehkäisee hampaiden reikiintymistä säännöllisesti käytettynä. Tämä suositus perustuu tutkimustuloksiin ksylitolin kyvystä torjua kariesta aiheuttavan bakteerin lisääntymistä. Useat kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että ksylitolin terveydelliset vaikutukset ei rajoitu vain hampaisiin: Ksylitolin on myös havaittu vähentävän lasten korvatulehduksia.

ABLOY-lukko

Ensimmäisen ABLOY-lukon kehitti Emil Henriksson vuonna 1907. Se oli aikansa ainoa lukko jota ei voinut tiirikoida. ABLOY-lukon sylinterissä on kiertyviä haittakiekkoja jousien sijaan. Lukkoa käytiin valmistamaan vuonna 1918 Ab Låsfabriken-Lukkotehdas Oy:n toimesta. Nykyistenkin ABLOY-lukkojen toiminta perustuu edelleen Henrikssonin alkuperäiseen ideaan.

Astiankuivauskaappi

Suomalainen kotitalousopettaja Maiju Gebhard kehitteli pestyjen astioiden kuivatusmenetelmän, astiankuivauskaapin, vuosina 1944-1945. Astiankuivauskaappi on jokaisen suomalaisen kodin peruskaluste.

Suomi-konepistooli

Suomi-konepistoolin kehitteli Aimo J. Lahti vuonna 1922. Lahti kehitti M/31-konepistoolin saksalaisen pistoolin pohjalta, mutta merkittävän keksinnön siitä teki sen keveys, varmuus ja tehokkuus edeltäjiinsä verrattuna. Se otettiin Puolustusvoimien käyttöön vuonna 1931, ja sen käyttö on jatkunut jossain määrin 1990-luvulle asti.

AIV-rehu

AIV-rehun keksijä Artturi Ilmari Virtanen, tai A. I. Virtanen, palkittiin Nobelin kemianpalkinnolla keksinnöstään vuonna 1945. Nautakarjan rehun AIV-säilöntämenetelmällä rehussa ei tapahdu hajoamista. Virtanen kehitti AIV-rehun jo 1920-luvun lopulla, lisäämällä rehuun AIV-liuosta niin, että rehumassan pH aleni alle 4:n. Alentamalla pH:ta eliminoidaan haitallisia bakteeri- ja entsyymitoimintoja ja estetään rehun hajoamisprosessi. Virtanen sai patentin keksinnölleen vuonna 1929. Ulkomaiden markkinoille AIV-rehua alettiin viedä 30-luvulla.

Nyhtökaura

Nyhtökaura on vasta vuonna 2015 Gold & Green Foodsin markkinoille tuoma kauraan perustuva kasviproteiinin lähde, jossa ei ole lisäaineita. Nyhtökaura on uraauurtava keksintö, sillä monien muiden kauratuotteiden sijaan siinä on yhä jäljellä beetaglukaani-kuitua, jolla on monia terveydelle suotuisia vaikutuksia. Se on kahden suomalaisen naisen ideoinnin ja tutkimustyön tulosta. Gold & Green Foodsin takana on startup-yrittäjä Maija Itkonen ja hänen liikekumppaninsa, elintarviketieteilijä Reetta Kivelä.

Kolesterolia vähentävä margariini

Ensimmäinen terveysvaikutteinen kolesterolia alentava Benecol-margariini tuli kauppoihin vuonna 1995. Sen kolesterolia alentava vaikutus perustuu suomalaiseen keksintöön, kasvistanoliesteriin, joka kehiteltiin Raisio-konsernin ja Helsingin yliopiston välisenä yhteistyönä vuonna 1989. Kasvistanoliesteri on valmistettu kasvistanoleista, joita on kaikissa kasveissa. Jo ennen kasvistanoliesterin keksimistä oli tiedossa, että kasvistanolit alentavat kolesterolia.

Kasvistanolit ovat rakenteeltaan samanlaisia kolesterolin kanssa, jonka takia ne pystyvät pysäyttämään kolesterolin imeytymisen elimistöön. Raisio-konsernin ja Helsingin yliopiston saavutus oli saada kasvistanolit rasvaliukoiseen muotoon (kasvistanoliesteriksi), jotta ne pystyttiin lisäämään ravintoon. Benecol-tuotteista tuli maailmanlaajuinen menestys ja niiden terveysvaikutukset on testattu jo yli 70 kliinisessä tutkimuksessa.

Sykemittari

Suomalainen Seppo Säynäjäkangas kehitteli ensimmäisen kannettavan sykemittarin ja haki sille patentin vuonna 1975. Sykemittarista, jolla mitataan sydämen sykettä, on tullut jokaisen kuntoilijan vakiovaruste. Sykemittarissa on kaksi osaa: Rintaan kiinnitettävä nauha on lähetinosa, jonka elektrodit mittaavat sydämen lyöntitiheyttä. Ranteessa taas pidetään pientä kelloa muistuttavaa vastaanotinta, josta kuntoilija voi tarkastaa oman sykkeensä. Kauppoihin ensimmäisen langaton sykemittari tuote tuli Polarin valmistamana vuonna 1982.

Linux

Linux-käyttöjärjestelmä on Linus Torvaldsin käsialaa. Vuonna 1992 Torvalds oli vasta tietotekniikan opiskelija, joka halusi kehittää itselleen uuden käyttöjärjestelmän. Hän jätti kehittelemänsä Linux-järjestelmän ytimen kaikkien vapaaseen käyttöön. Torvaldsin ilmaista järjestelmää on hyödynnetty useiden isojen yritysten toimesta, ja sitä voi nykyään löytääkin mm. Android-laitteista, supertietokoneista ja televisioista.